Pääsin laittamaan polille viestiä nopeammin kuin arvasinkaan. Tänään alkoi taas uusi kierto, jolloin edellinen oli huiman 17 päivän mittainen. En nyt ihan ymmärrä, mitä täällä tapahtuu, mutta toisaalta tällainen kropan sekoilu on tullut vuosien mittaan huomattua. Ei siis mitään uutta auringon alla. Joko ollaan monta vuotta ilman kiertoa, tai sitten tällaisia minikiertoja.
Vietän vapaapäiviä itsekseni miehen ollessa reissussa kotipuolessaan. Tein aamupäivällä viikkosiivouksen ja olen soitellut pianoa. Ai että, niin tykkään soittamisesta. Välillä vain tulee niin pitkiä taukoja siitä, että alan jo miettimään, että kannattaako minun edes mainita harrastavani soittamista... Puhumattakaan siitä, miten kauan olen jo soittanut... Klassista musiikkia tulee soitettua useimmiten, välillä taas on kausia, jolloin soitan pop-lauluja. Sitten taas soitan hengellisiä ja ylistyslauluja. Olisi myös mukava oppia lisää vapaasäestyksestä. Ehkä soittaa jossain kokoonpanossa? Aika ajoin haaveilen myös pianotunneista. Että onnea vaan naapurit.
Olen yrittänyt etsiä lapsettomuudesta kertovia elokuvia. En siis kovinkaan aktiivisesti tai intensiivisesti, tänään vain hieman googletellut. Melko vähänlaisesti (siis tosi vähän) niitä tuntuu löytyvän. En ole kaivannut niitä oikeastaan yhtään aiemmin, sillä on tuntunut, että omassakin murheessa on jo riittävästi pohdittavaa. Tänään olisi ehkä voinutkin katsoa jotain aiheen tiimoilta. Luin elokuvasta Paper Dream, jonka traileri vaikutti.. noh.. raastavan tutulta. Silti olisin voinut katsoa filmin, mutta en löytänyt sitä Netflixistä. En myöskään animaatiota Up, jota moni mainosti. Käytännössä en löytänyt mitään, joten se siitä.
Miksi sitten haluaisin katsoa vapaapäivänä noin kipeästä aiheesta elokuvaa? Olenhan ihan vasta ollut täynnä tarmoa ja iloa tämän hetkisestä elämästä ilman lapsia. No, ehkä jo eilen olo oli tekemässä tuloaan. Jotain oli selvästi tapahtumassa kropassa, ja hetkessä ajatukseni ovat suuntautuneet lapsi-asiaan. Kuten tänään. Se tarkoitti sitä, että tänään sain ottaa yhteyttä poliin pitkän odottamisen jälkeen. Ehkä aihe oli taas niin ajankohtainen, että kaipasin vain jotain... toivoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti