Minä olen ehtinyt jo sekä itsekseni että muille intoilla tätä vuotta. Odotan täpinöissäni, mitä kaikkea vuosi tuo tullessaan. Ja siitähän ehdin jo kirjoittaa. Täsmävuodesta.
Tänä vuonna tuntuu enemmän kuin koskaan, että tämä on sitä elämää, mitä haluan elää. Tämä on minun elämääni.
Nautin siitä, kun työkavereiden kesken voi uppoutua hauskoihin keskusteluihin - siis myös työasioiden ulkopuolelle. Intoilen, kun saan tavata ystäviäni, ja olen innoissani saadessani kutsun jonkun kotiin. Menetän välillä yöuniani silkasta onnellisuudesta miettiessäni, mitä kaikkea onkaan jo tulossa. Eikä vuoden ensimmäinen viikko ole edes takana!
Olen onnellinen saadessani suunnitella pientä kaupunkimatkaa ystäväni kanssa. Odotan jo myös toisen ystäväni läksiäisiä. Keräilen jo kasaan käsityöpussukkaa ystäväni kässäiltaa varten. Ja entäs kun seurakuntayhteisömme käynnistää taas toimintansa joulutauon jälkeen! Hurjasti monenlaisia uusia tapahtumia ja tilanteita, ihmisiä ja uusia tuttavuuksia. Puhumattakaan niistä aiemmistakin ihanista asioista.
Ja onkin aika jännää, että oikeastaan viikon kohokohta on ollut Monopoly.
Ilta, jolloin minä, mieheni ja veljeni pelasimme tuota klassikkopeliä. Ja pelasimme. Ja pelasimme. Ja pelasimme...:D
Elämäni olisi täydellistä juuri näin, jos ei olisi sitä lapsettomuuden tuskaa.
Oikeastaan aika hieno tunne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti