Kävin eilen ensimmäistä kertaa hiusten kasvivärjäyksessä! Laittaisin tähän hetipaikalla linkin kyseiseen paikkaan ja suosittelisin asiantuntevaa ja ihanaa ekokampaajaa, mutta haluan edelleen pitää itseni ja asuinpaikkani anonyymina. :) Tyydyn siis vain hehkuttamaan kokemusta sekä sitä, kuinka se sai taas inspiroitumaan luonnonkosmetiikasta ja luonnonmukaisista asioista.
Matkani kohti ekologisempaa elämää ottaa välillä isompia, välillä pienempiä askelia. Joskus takataskussa (siis kännykän kirjanmerkeissä) on kasapäin houkuttelevia kasvisruoka- tai jopa vegaanireseptejä, kauppakoriin löytyy luonnonkosmetiikkaa ja yritän miettiä enemmän kulutustapojani. Välillä teen näin enemmän, välillä vähemmän. Painiskelen paljon sellaisten asioiden parissa, että mikä todella on ekologista, taloudellista, järkevää, käytännöllistä ja luonnon ja ihmisten kannalta paras. Onko parempi hankkia maailman toiselta laidalta tuotua ekotuotetta vai ostaa lähellä tuotettua ei-vegaanista tuotetta? Mihin asioihin haluan panostaa, mikä tuntuu mukavalta, millä saa hyvää lopputulosta ja mikä on myös ympäristölle hyväksi? Nyt, kun meitä on vain kaksi ja koira, meillä on toki vähän paremmin varaa miettiä tuollaisia asioita, vaikka onneksi ihan kaikki ei ole kalliimpaa.
Olen aikoinaan ollut muutaman vuoden kasvissyöjä, mutta tuolloin jouduin vähän ongelmiin valintojeni kanssa, enkä oikein ole varma, kuinka eettistä tai terveellistä tuo touhu oli. Kasvisruokakiinnostus on kuitenkin säilynyt, ja nykyään pyrin pitämään joustavaa linjaa sen suhteen, etten rajoita itseltäni mitään. Tasapainon ja sallivuuden rajoissa koen olevani turvallisemmilla vesillä sen sijaan, että tekisin itselleni tiukkaakin tiukempia sääntöjä ja kiellettyjen listaa. 😳 Näin koen olevani paljon rennompi ja joustavampi. Huomaan, että heilahdan herkästi ehdottomaksi sääntöjen suhteen; kontrollin tarvetta ehkä. Toisaalta arjen kiireiden keskellä saattaa sekaruoan tekeminen olla joskus paljon nopeampaa kuin kasvisten pilkkominen ja kypsentäminen. Silti tohdin sanoa, että usein tuntuu siltä, että kasvisruoka on jopa monin verroin maistuvampaa kuin kanasuikalesötkötykset ja vakuumipakatuista jauhelihoista tehdyt muhennokset.
Luonnonkosmetiikka on niin ikään hieman ristiriitainen juttu. Toisaalta haluaisin todella paljon käyttää tällaisia tuotteita, mutta ovathan ne aikamoinen investointi. Jo halvimmatkin tuotteet ovat "tavallisia" tuotteita kalliimpia, puhumattakaan laadukkaammista luonnonkosmetiikkatuotteista. Lisäksi tuotteiden kokeiluun on valitettavasti liittynyt useampia pettymyksiä. Kerran jo jouduin pätkäisemään hiuksistani hampuksi menneitä haituvia shampoon pilattua hiukseni. Useaan eri deodoranttiin olen ollut pettynyt, enkä ole uskaltanut mitään niistä ottaa ihmisten ilmoille käyttöön. Jo testiajo liikunnan parissa on riittänyt todistamaan, etteivät ne ole pitäneet mitään. Pyykinpesuaine jättää myös tahroja, eikä esimerkiksi pese liikuntavaatteita puhtaaksi. Pessyt pyykit ovat vain haisseet voimakkasti niin pinttyneelle hielle että voimakkaasti tuoksuvalle pyykinpesuaineelle. Ripsiväriäkin saisi sutia ripsiin vartin, että se näkyisi. Ja sitten se valuu hetkessä iholle.
Mutta on minulla myös hyviä kokemuksia! Kasvisruoka nyt on vain ihan tosi hyvää. Tykkään kasvissosekeitoista, erilaisista kastikkeista, laatikoista, pihveistä, yrteistä ja oikeastaan lähes mistä tahansa. Aika kivoja ovat myös nämä uudet "lihankorvikkeet", nyhtökaura ja härkis. Omaksi bravuurikseni voisin näin äkkiseltään kehaista porkkana-maapähkinävoisosekeiton tai punajuuri-mustapapupihvit. Oi nam. Tykkään meidän tiskiaineesta, Ecover-merkkisestä. Joihinkin suihkusaippuoihin olen myös ihastunut sekä varsinkin kahvia varten tehtyyn kauramaitoon! Sinnikkäästi haluan ottaa selville, mikä voisi olla sopiva tuote mihinkin tarkoitukseen, sillä kosmetiikan sisältämät mömmöt mietityttävät. Aika kivoja kokeiluja olen jo tehnyt. Tänään löysin Flow-merkkisen mineraalipuuterin, oli vieläpä suomalaista! Katsotaan, mitä testiajo sanoo.
Mutta tämä hiusten kasvivärjäys. 😍 Kampaaja sanoi, että väri voi aluksi tuntua hiukan mietityttävältä, mutta täytyy sanoa, että minulle ei sitä pelkoa ollut. Ihastuin siihen saman tien! Punaista väriä minulla ei olekaan ollut, mutta tuo tuntui niin omalta heti ensisilmäyksellä. Ja jotenkin koko kampaajakokemus oli kovin miellyttävä. Okei, alkuun tehty savinaamio, jossa puhdistettiin hieman omaa hiusta synteettisistä väriaineista, ei ollut kovin ihastuttavan tuoksuista, mutta yleisesti ottaen oikein mukavaa. Ehkä se koko prosessi tuntui jo ajatustasolla hyvältä. Tykkään ihan valtavasti hiuksistani, millaiset ne ovat ja mitä se on saanut minussa itsessänikin liikkeelle. Minä uskalsin! Olin muutaman vuoden vaalea, sitä ennen hetken aikaa tumma, ja kaiken kaikkiaan maantienvärinen. Nyt koitti ihana ja pirteä värin leisku! Väriä koko tyttö! Tai nainen, se taidan ennemmin olla, kun kohta 30 kolkuttelee jo ovella. (Anteeksi, en vain voi olla hehkuttamatta. Kunnollista, sopivan anonyymia ja värit oikeuksiinsa tuovaa kuvaa minulla ei tosin ole, joten jos vain on mahdollista päästä ulkonäöstä intoilemistunnelmaan, niin hyvin läheltä liippaa!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti