Stressaan omia töitäni. Olen nyt jo toistamiseen pois töistä, sillä pitkin päivää on vain niin huimaava olo. Perjantaina olen menossa lääkäriin (odotettu varhaisultra), mutta olen jo pohtinut voivani soittaa tänäänkin polille ja selvittää, miten tässä tulisi toimia. Toisaalta emmin, sillä en haluaisi käyttää turhaan polin lyhyttä soittoaikaa tällaiseen asiaan, mutta toisaalta voisin jo epäilevälle esimiehellenikin saada jotain tietoa. Eilen juttelin listansuunnittelijan kanssa, ja hän pyöritteli jo huhtikuun vuoroja. Hän pohti, jos tuplavuorojani purettaisi, jotta jaksaisin paremmin. Ja tekisin kenties öitä vähemmän. Lopulta oli pakko sanoa, mikä asian laita oli.
"Mä arvasin! Onnea tosi paljon!"
Oli helpottavaa puhua hetken jonkun kanssa, ja joka vielä kannusti tarmokkaasti kuuntelemaan omaa oloa, ja olemaan pois töistä, jos tuntuu pahalta.
Suhteellisen hyvää tänne siis kuuluu, mitä nyt väsymys, huimaus ja ajoittain etova olo vaivaavat. Mitään ei tee mieli syödä, joten pakottaudun syömään jotain kellon kanssa. Mutta kai tämäkin on helpompaa kuin aamusta yöhön oksentaminen. Eilen alkoi rv 7, joten kai tässä kuitenkin on vielä paljonkin luvassa.
Mutta täytyy sanoa, etten vieläkään ymmärrä asiaa. Tiedän, mutta en ymmärrä.
Välillä tulen pohtineeksi sitäkin, tulisiko minun ilmoittaa piankin erilaisiin keskusteluryhmiin, mikä tilanne on.
Harmi että tulin nyt vasta lukemaan tämän. Mutta jatkossa ehdottomasti voit soittaa sinne lapolle tai sitten neuvolaan myös jos jokin askarruttaa. Ei tarvitse miettiä muita jos itseä huolettaa. :)
VastaaPoistaKiitos tsempeistä, MinimalDistribution. :)
PoistaAjattelin ensin mainita tuossa varhaisultrakäynnillä asiasta, ja olihan siitä kyllä puhe. Olo on ollut kuitenkin vaihteleva, siis myös hyvä, joten nyt ei sairaslomaa mietitty. Mutta tulen jatkossa kyllä soittamaan neuvolaan, jos tuntuu liian pahalta.