sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Luopumisen tuskaa

Jollain lailla tämä myyntiprosessi tuntuu paljon suuremmalta, varmemmalta ja muuttavammalta kuin edellinen. Silloin katselimme vielä omakotitaloa samalta paikkakunnalta. Nyt suunta on täysin eri. Jotain niin erilaista, mitä lapsiperheellemme olisimme toivoneet.
Olo on raskas, mutta uskon tämän olevan osa luopumisprosessia. Toivon, että asunto menee nopeasti, jotta konkreettisia asioita kohti uutta kotia pääsisi tekemään.

Mies pohti eilen grillatessaan tekevänsä sitä "vielä, kun pystyy". Kertoi myös päivän aikana ahkeroineensa joidenkin fiksaustöiden parissa. "Miksi en tehnyt noita aiemmin," hän mietti. "Olisiko meillä voinut olla tässä toisenlaista?"
Sydäntäni raastoi. Silti kumpikin meistä halusi vain päästä eteenpäin.

Saimme viikolla kutsukirjeet ivf-hoitojen suunnittelukäynnille. Sydän hyppäsi yhden lyönnin väliin, vaikka vielä, eikä tuolloin elokuussakaan, tapahdu mitään. Mutta silti.
Melkoinen syksy siis tiedossa.

4 kommenttia:

  1. Myimme viime keväänä todella rakkaaksi muuttuneen asuntomme ja muutimme uuteen kotiin. Muistan niin selvästi sen luopumisen tuskan, vaikka meillä se ei ehkä ollut ihan samanlaista luopumista. Silti siinä päästettiin irti asunnosta, johon liittyi niin paljon onnellisia muistoja ja iloa. Eilen kävimme ajelemassa vanhalla asuinalueellamme, ja kyllä, vieläkin molemmat tunsimme suurta haikeutta. Hullua, elämä kun on ollut kivaa myös uudessa kodissa! Ja myös meillä oli muuten samat tunnelmat pikkufiksailuista, kun myumme asuntoa. Miksi sitä ei voinut tehdä aiemmin, itselle?

    Mutta uskon, että onni löytyy myös teille uudesta kodista! Ja mitä seikkailuja sekin voi mukanaan tuoda! Minulla on aiempien vuosien osalta sellainen kokemus, että kun heittäytyy ja uskaltaa, voi löytää paljon enemmän kuin uskalsi toivoakkaan! Ehkäpä tekin löydätte juuri sen teidän oman jutun 😊 ja ihanaa, kun isäsi kannustaa teitä noin ❤

    Odotan jännityksellä ivf-hoitoja puolestanne! Täällä on kaikki sormet ristissä, että pääsisitte pian alkuun ja odottelemaan pikkuista 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, Fia, kommentistasi!
      Tuntui lohdulliselta lukea samankaltaisista tuntemuksistasi, ja iloitsin myös lämmöllä kirjoittamistasi kannustuksista. ❤
      Olen myös ehdottomasti samaa mieltä, että uskaltamalla heittäytyä voi saada vaikka mitä. Olen kokenut sen usein, mutta kuinka se onkin välillä niin jännää...
      Heh, ja hassua, että olen maininnut isästäni useamman kerran. Emmehän me tee omaa elämäämme liityen päätöksiä hänen luvillaan... 😄

      Kiitos myös ivf-tsempeistä! Itse en oikeastaan mieti vielä koko asiaa, mutta lapsettomuus itsessään muistuu mieleen erilaisissa tilanteissa, välillä aika yllättävissäkin hetkissä.
      Mutta jospa tämä syksy toisi mukanaan paljon ihania tapahtumia. 😊

      Poista
  2. Uuteen astuminen on aina jännittävää ja siihen liittyy monenlaisia tunteita. Koti on aina koti ja siitä luopuminen ymmärrettävästi myös haikeaa.

    Mutta miten ihana päästä uuteen, siihen jonne voitte tehdä uutta tarinaa.

    VastaaPoista
  3. Uuteen astuminen on aina jännittävää ja siihen liittyy monenlaisia tunteita. Koti on aina koti ja siitä luopuminen ymmärrettävästi myös haikeaa.

    Mutta miten ihana päästä uuteen, siihen jonne voitte tehdä uutta tarinaa.

    VastaaPoista